Vaihteeksi museosunnuntai ainaisten kävelyjen vastapainoksi. Pitt Riversin lisäksi toinenkin Oxfordin museo on osaltaan säilyttänyt vanhanaikaisen
Schatzkammermaisen viehätyksensä, nimittäin "Old Ashmoleanissa" toimiva
Museum of the History of Science Broad Streetillä - jonne siis suuntasin tänään. Kyseinen instituutio on monellakin tapaa merkittävä, mutta erityisen tärkeä se on heille, jotka haluavat nähdä mahdollisimman kattavan valikoiman Elias Ashmolen ja John Tradescant nuoremman luomaa kokoelmaa. Varsinainen Ashmolean Museumhan lähes tuossa naapurissani on nimittäin tällä hetkellä hyvin suurisuuntaisen remontin kourissa, ja avautuu yleisölle aikaisintaan marraskuussa. Puhuin tässä eräänä päivänä kyseisen museon aigeialaisen kokoelman kuraattorin kanssa, ja sain kuulla kiinnostavia vihjeitä uuden museon rakenteesta. Mutta siitä lisää tuonnempana.
Siis: mikä tekee kyseisestä tieteenhistorian museosta niin erityisen? Ensiksikin se toimii vuonna 1683 valmistuneessa Old Ashmoleanissa, joka on maailman vanhin ensisijaisesti museokäyttöön tarkoitettu rakennus. Koko Ashmolean Museum toimi kyseisessä osoitteessa vuoteen 1894 asti, jolloin taide, antikviteetit ja arkeologiset jäänteet siirrettiin nykyiseen museorakennukseen Beaumont Streetille (joka siis tällä hetkellä on remontissa). Broad Streetille jäi muun muassa Ashmolen mittava valikoima astrologisia vempaimia sekä muuta kiinnostavaa, joka muodosti nykyisen kokoelman perustan. Nykyisellään
MotHoS (ei virallinen lyhenne
tietääkseni...) voi ylpeillä maailman laajimmalla astrolabien kokoelmalla, joista varhaisimmat ovat 800-luvulta Syyriasta! Oo... Itsehän olen todella heikkona kaikkiin mystisen oloisiin metallisiin (pseudo-)tieteellisiin instrumentteihin niinkuin juuri astrolabeihin, armillaarikehiin ja sensemmoisiin, joten voitte kuvitella innon jolla syvennyin kokoelmaan. Erityisen ilahduttavia olivat arabialaiset ja persialaiset astrolabit 1000-1400 -luvuilta - joukon huipentumana itsensä safavidishaahi ‘Abbāsin
omistama massiivinen ja muutenkin vaikuttava yksilö. Myös kemiaan, fysiikkaan, lääketieteeseen ja muuhun liittyvää materiaalistä jäämistöä oli runsaasti, kuten erittäin laaja ja kaunis kokoelma varhaisia mikroskooppeja pääasiassa 1700-luvulta sekä aivan hurmaava tosite frenologian kurssille osallistumisesta vuodelta 1825! Suosittelen lämpimästi - etenkin kun museo on Pitt Riversin tavoin maksuton.
Sananen itse Sir Eliaksesta ja kokoelman synnystä. Elias Ashmole (1617-1692) oli rojalistisen poliitikon ja heraldisen virkamiehen uransa lisäksi merkittävä antikvaarikko, harrastelija-astrologi sekä alkemian tuntija. [Viimeksimainittu erityisesti selittää sympatiani... Ashmole mm. keräsi ja toimitti
Theatrum Chemicum Britannicumin, joka on erittäin merkittävä kokoelma lähinnä 1500-luvun alkemistisia tekstejä.] Tärkeimpänä Ashmolen kontribuutiona tulee kuitenkin pitää hänen elämänikäisen keräilynsä luomaa monitieteellistä kokoelmaa antikviteetteja, harvinaisuuksia ja korvaamattomia manuskripteja, jotka hän lopulta 1677 lahjoitti yliopistolle, ja joista luotiin maailman ensimmäinen yliopistollinen museo. Ashmolen kirjasto oli niinikään perustana Ashmolean Librarylle, joka valtavasti laajentuneessa ja nykyiseltä sponsoriltaan uuden nimen saaneessa muodossaan on siis Sackler Library. Manuskriptit ovat tätä nykyä kylläkin Bodleianin hellässä (joskin kenties hivenen mustasukkaisessa) huomassa - merkittävimpinä kannattaa ehkä mainita
Ashmole Bestiary 1300-luvulta sekä itsensä John Deen v. 1577 kopioima kappale Thomas Nortonin traktaatista
Ordinall of Alchymy.
Ashmole ei kuitenkaan luonut suunnatonta kuriositeettikabinettiaan yksin; etenkin botanististen, minerologisten ja zoologisten harvinaisuuksien osalta kokoelma ei olisi mitään ilman John Tradescanteja, isää ja poikaa, jotka maineikkaina botanisteina ja keräilijöinä olivat luoneet oman kokoelmansa 1600-luvun alkupuolen kuluessa Lambethiin - tämä muodosti Englannin ensimmäisen yleisölle avoimen museon. Tämän
Museum Tradescantianumin Ashmole sai haltuunsa 1664 nuoremman Tradescantin kuoleman jälkeen keinoin jotka eivät välttämättä olleet yksiselitteisesti rehellisiä, päätellen leskirouva Ester Pooks Tradescantin nostamasta oikeusjupakasta. Niin tai näin, ehkä kokoelmien yhdistyminen ja päätyminen Oxfordiin oli näin retrospektiivisesti ihan hieno asia. Osaltaan tästä kokoelman kahtalaisesta alkuperästä on muistuttamassa Old Ashmoleanin ikkunoiden lasimaalauksissa esitetyt vaakunakilvet, joista ylävasemmalla oleva kuuluu Tradescanteille, alavasemmalla taas Ashmolelle.
Siis: mikä tekee kyseisestä tieteenhistorian museosta niin erityisen? Ensiksikin se toimii vuonna 1683 valmistuneessa Old Ashmoleanissa, joka on maailman vanhin ensisijaisesti museokäyttöön tarkoitettu rakennus. Koko Ashmolean Museum toimi kyseisessä osoitteessa vuoteen 1894 asti, jolloin taide, antikviteetit ja arkeologiset jäänteet siirrettiin nykyiseen museorakennukseen Beaumont Streetille (joka siis tällä hetkellä on remontissa). Broad Streetille jäi muun muassa Ashmolen mittava valikoima astrologisia vempaimia sekä muuta kiinnostavaa, joka muodosti nykyisen kokoelman perustan. Nykyisellään MotHoS (ei virallinen lyhenne 
tietääkseni...) voi ylpeillä maailman laajimmalla astrolabien kokoelmalla, joista varhaisimmat ovat 800-luvulta Syyriasta! Oo... Itsehän olen todella heikkona kaikkiin mystisen oloisiin metallisiin (pseudo-)tieteellisiin instrumentteihin niinkuin juuri astrolabeihin, armillaarikehiin ja sensemmoisiin, joten voitte kuvitella innon jolla syvennyin kokoelmaan. Erityisen ilahduttavia olivat arabialaiset ja persialaiset astrolabit 1000-1400 -luvuilta - joukon huipentumana itsensä safavidishaahi ‘Abbāsin 
omistama massiivinen ja muutenkin vaikuttava yksilö. Myös kemiaan, fysiikkaan, lääketieteeseen ja muuhun liittyvää materiaalistä jäämistöä oli runsaasti, kuten erittäin laaja ja kaunis kokoelma varhaisia mikroskooppeja pääasiassa 1700-luvulta sekä aivan hurmaava tosite frenologian kurssille osallistumisesta vuodelta 1825! Suosittelen lämpimästi - etenkin kun museo on Pitt Riversin tavoin maksuton.
Sananen itse Sir Eliaksesta ja kokoelman synnystä. Elias Ashmole (1617-1692) oli rojalistisen poliitikon ja heraldisen virkamiehen uransa lisäksi merkittävä antikvaarikko, harrastelija-astrologi sekä alkemian tuntija. [Viimeksimainittu erityisesti selittää sympatiani... Ashmole mm. keräsi ja toimitti Theatrum Chemicum Britannicumin, joka on erittäin merkittävä kokoelma lähinnä 1500-luvun alkemistisia tekstejä.] Tärkeimpänä Ashmolen kontribuutiona tulee kuitenkin pitää hänen elämänikäisen keräilynsä luomaa monitieteellistä kokoelmaa antikviteetteja, harvinaisuuksia ja korvaamattomia manuskripteja, jotka hän lopulta 1677 lahjoitti yliopistolle, ja joista luotiin maailman ensimmäinen yliopistollinen museo. Ashmolen kirjasto oli niinikään perustana Ashmolean Librarylle, joka valtavasti laajentuneessa ja nykyiseltä sponsoriltaan uuden nimen saaneessa muodossaan on siis Sackler Library. Manuskriptit ovat tätä nykyä kylläkin Bodleianin hellässä (joskin kenties hivenen mustasukkaisessa) huomassa - merkittävimpinä kannattaa ehkä mainita Ashmole Bestiary 1300-luvulta sekä itsensä John Deen v. 1577 kopioima kappale Thomas Nortonin traktaatista Ordinall of Alchymy.
Ashmole ei kuitenkaan luonut suunnatonta kuriositeettikabinettiaan yksin; etenkin botanististen, minerologisten ja zoologisten harvinaisuuksien osalta kokoelma ei olisi mitään ilman John Tradescanteja, isää ja poikaa, jotka maineikkaina botanisteina ja keräilijöinä olivat luoneet oman kokoelmansa 1600-luvun alkupuolen kuluessa Lambethiin - tämä muodosti Englannin ensimmäisen yleisölle avoimen museon. Tämän Museum Tradescantianumin Ashmole sai haltuunsa 1664 nuoremman Tradescantin kuoleman jälkeen keinoin jotka eivät välttämättä olleet yksiselitteisesti rehellisiä, päätellen leskirouva Ester Pooks Tradescantin nostamasta oikeusjupakasta. Niin tai näin, ehkä kokoelmien yhdistyminen ja päätyminen Oxfordiin oli näin retrospektiivisesti ihan hieno asia. Osaltaan tästä kokoelman kahtalaisesta alkuperästä on muistuttamassa Old Ashmoleanin ikkunoiden lasimaalauksissa esitetyt vaakunakilvet, joista ylävasemmalla oleva kuuluu Tradescanteille, alavasemmalla taas Ashmolelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti