Sananen englantilaisista aamiaisista. Itsehän en ole sanomattoman innostunut aamiaisten syömisestä ylipäätään - tuntuu että ruoka täytyy ennen puoltapäivää usein pakottaa alas kurkusta - mutta asuessa tuhdeista aamiaisistaan tunnetussa maassa tuntee jonkinlaista puolitiedostettua painostusta (täysin omassa päässään kehkeytynyttä siis) ryhtyä aamiaisensyöjäksi. Toki olen kotimaassakin nauttinut silloin tällöin englantilaistyylisistä täyden serveerauksen aamiaisista, mutta niissä se pointti onkin ollut etenkin kiireettömän, vapaapäiväisän ja viihtyisän aamun vietosta - ja ilahduttavaahan moinen onkin. Siis tietenkin kulinarististen elämysten lisäksi, koska tosiasiahan on että klassisen Full Englishin maut miellyttävät makuaistia vaikka ainekset raskaanpuoleisia ovatkin.Toisena ja ehkä tärkeämpänä motiivina ruokailurytmini muutokselle tulee nähdä se, että Bodleianista (tai Sackleristä sen puoleen yhtälailla) on vähän hankalaa lähteä lounastamaan kesken työpäivän. Ei ole kyse siitä etteikö lähettyviltä ruokaa saisi - vaikka mitä on tarjolla, mutta kun se kaikki on valmisruokaa, etupäässä voileipiä and such, jollaisten mättäminen päivittäin olisi lopultakin todella epäviisasta. Näin ollen olen yrittänyt viedä asioita siihen suuntaan, että syön tukevan aamiaisen, päivällä otan kahvin jossain välissä, ja toisen aterian syön vasta illalla kotosalla, kun voin sen itse kokata. Näyttäisi toimivan ihan hyvin.
Tänään siis laitoin tuhdinpuoleisen aamiaisen, mutta korvasin ne kovin rasvaiset lihatuotteet savusillillä (kippers), johon usein törmää aamiaisruokana, ennen muuta Skotlannissa. Hyvää oli. Enköhän tässä joskus laittane vielä ihan klassisista klassisimmankin aamiaisruuan, nimittäin devilled kidneys, joka muutaman harjoittelukerran jälkeen ei ole kovinkaan hankala ruoka, ja perin edwardiaaninen kaiken muun hyvän lisäksi.Skotlannista puheenollen: törmäsin eilen Turl Streetillä toimivaan viskikauppaan! En tutkinut sen tarkemmin, koska olin menossa muualle, mutta puoti pitänee käydä tarkastamassa tässä joskus, vaikka se pikkuhiukkasen turisteisalta vaikuttaakin. Niin tai näin, valikoiman pitäisi olla aika lailla monimuotoisempi kuin Suomessa. Eilen törmäsin myös ehkä näyttävimpään kauppahallituotteeseen toistaiseksi (ja pahoittelut eläinystäville - jos vaikka tulkitsisimme hain surullisen ilmeen johtuvan noista sitruunoista... se ei varmaankaan ole sitruunahai, Negaprion brevirostris):
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti