"Summer is a moving creature"

No niin, onkin ehtinyt vierähtää kotvanen tuosta edellisestä postauksesta... En aio sen kummemmin asiaa pahoitella, koska huvin vuoksihan tätä tehdään ja omalla ajalla muun puuhan lisäksi. Kuluneella viikolla ei ole yksinkertaisesti ollut liiemmin aikaa kirjoitella - oli näet vieras käymässä, niin että päivät kuluivat lähinnä kaupunkia esitellessä sekä yleisesti vapaa-ajan merkeissä. Tosin valokuvia on tullut näpsittyä varastoon tulevaakin ajatellen. Ajattelinkin tässä lähinnä postata jonkinlaisen kuvareportaasin siitä, mitä kesäisessä Oxfordissa voi tehdä - ties vaikka siten houkuttelisin lisää tuttuja vieraisille. Voi siis esimerkiksi :

1. Kävellä kesäistä vihreyttä fiilistellen.

2. Tutkia collegejen ja muiden pytinkien arkkitehtuuria.

3. Kiivetä University Churchin torniin, josta on ihan hienot näköalat.

4. Käydä kasvitieteellisessä puutarhassa ihmettelemässä outoja kasveja Imperiumin kaikista kolkista...

5. Nauttia perinteinen high tea - 'The Rose'-teehuone on erityisen hyvä.

6. Piipahtaa välillä vaikka Lontoossa (vain reilun tunnin matka).

7. Käydä Pitt Rivers -museossa hymyilemässä kalloille.

8. Syödä perinteistä pubiruokaa.

Ynnä tietenkin sellaiset perinteiset huvit kuin punting, josta jo raportoinkin, mutta jota tietenkin kannattaa harrastaa ihan vain navigointitaitojen pitämiseksi hengissä. Ja jos valtaosa kohteista on sellaisia joista olen jo tässä blogissa maininnut, todistaa se vain sen, etten suurin surminkaan veisi vieraita testaamattomiin paikkoihin. Voihan sillä olla myös jotain tekemistä sen kanssa, ettei näin pienehkössä kaupungissa kuitenkaan rajattomasti kohteita ole, etenkin jos jättää yksityiskohtaisen arkkitehtonisten hienouksien kahlaamisen vähemmälle. Sillä kuten Maxkin on sanonut: "Mainly architectural, the glories of Oxford."

Kulunut viikko on myös nähnyt kaupungin luonteen varsin selkeän muuttumisen - pitempään täällä asuneet kertovat sen olevan jokakeväinen ilmiö, jonka vastakohta tapahtuu syksyllä. Opiskelijat, eritoten perustutkinto-opiskelijat, näet häippäsivät Trinity Termin loputtua, ja muutaman päivän ajan koko kaupunki oli täynnä patjoja, kirjoja ja muuta autoihinsa tunkevia vanhempia ja näiden jälkikasvua. Nyt jäljellä ovat yliopistolaisista lähinnä fellow't, jatko-opiskelijat ja muu tutkijaväki, joka ei tietenkään lähde täältä enää kulumallakaan. Sen sijaan kadonneen opiskelijakunnan tilalle ilmestyivät lähes välittömästi alati kasvavat turistimassat. Näin ollen kaduilla on hieman toisenlainen tunnelma, kirjastoissa on huomattavasti väljempää, ja vellovia ryhmiä oppaidensa perässä saa väistellä ärtymykseen asti. Vaihtelevan ja mukavan vapaaviikon jälkeen on kuitenkin varsin hauskaa myös istua jälleen tutkimuksen ääreen ja jatkaa siitä mihin jäi.