"Oh! Suits you, sir!"

Monille tulee Oxfordista mieleen tietenkin myös klassinen herrainpukeutuminen, eikä kyseinen mielleyhtymä väärä olekaan. Collegejen illalliset saatikka muu sosiaalinen elämä yliopistojen ympärillä ovat vanhastaan pitäneet muodollisen pukeutumisen perinnettä yllä, ja ainakin Oxfordin akateemisten piirien pukeutumista karakterisoi edelleen tietty konservatiivisuus - joskin peribrittiläisesti samalla suoden tilaa yksilöllisille eksentrisyyksille. Täten on myös ymmärrettävää, että Oxfordin herrainvaatehtimotarjonta on mitä kirjavinta, ja että allekirjoittaneenkin verrattain 1800-lukulaiseen habitukseen löytyy täydennystä varsin vähällä vaivalla.

Tunnelmallinen ja sisustuksessaan vanhat puurakenteet ilahduttavasti säilyttänyt Walters of Oxford Turl Streetillä yhdistää klassista ja kontemporaaria valikoimissaan, ja on Oxfordin tärkein akateemisen vaatetuksen toimittaja - kattaen siis sekä gownit että boating blazerit ynnä muut. Liike pitää esillä myös erittäin laajaa hattuvalikoimaa. Mutta erityisesti etsimääni, kuviokuosilla varustettua keltaista taskuliinaa, ei Walters pystynyt tarjoamaan. (Haluaisin nimittäin tummansiniseen pukuun keltaista kravattiani komppaamaan jonkun hauskan taskuliinan, mutta tänä vuonna kesäliinat näyttäisivät olevan vallan kuvioimattomia.)

Kun Turl Street on kuljettu loppuun, löytää kulkija itsensä High Streetiltä aivan legendaarisen The Mitre -ravintolan luota, ja ylitettyään kadun voi hän astahtaa pikapuoliin sisälle Ede & Ravenscroftiin, joka prameasta ikkunastaan ja julkisivussaan komeilevasta vuosiluvusta 1689 huolimatta ei ole kuin Lontoo-pohjaisen liikkeen täkäläinen konttori. Sinänsä E&R on profiililtansa todella kunnioitettava: liike vaatettaa kuninkaallisia, hovin henkilöstöä, päärejä ja korkeita oikeusviranomaisia näiden seremoniallisia tehtäviä varten, ja luonnollisesti myös Oxfordin donien juhlavarustus on valtaosin täältä peräisin. Tavalliselle opiskelijalle hinnat ovat luonnollisesti täysin väärät, mutta voihan sisällä toki pyörähtää keskustelemassa kohteliaasti ja aistimassa juhlavaa atmosfääriä - siis mikäli on jo valmiiksi pukeutunut kyllin hyvin, farkuissa on turha sisälle yrittää...

Niin ikään High Streetiltä, joskin hieman Magdalen Bridgelle päin, löytyy Shepherd & Woodward, joka laajan valikoimansa, asiantuntevan palvelunsa ja järkevän hinnoittelunsa puolesta on tässä esitellystä kolmikosta ehkä hyödyllisin. Tosin kyseistä taskuliinaa en löytänyt heiltäkään, mutta paljon kipeämmin tarvittuja uusia housuja kaksinkin kappalein, sekä varsin järkevän hintaisen italialaisen pellavatakin. Näin kesäaikaan en oikein viitsi aina tuota villaista, niin ikään italialaista takkiani käyttää, ja ruskeasta vaatekerrastani on puuttunut sopivan kevyt vaatekappale. Vaan ei enää. Hauskana lisäpointtina mainittakoon, että small talk ikivanhalta vaikuttavan myyjävaarin kanssa kassalla poikii helposti huomattavan määrän antikvarisoivaa lisätietoa Oxfordin pukeutumishistoriaan vuodesta 1932 eteenpäin... eipä sillä ettäkö merkittäviä muutoksia olisi muka ilmassa ollut koko aikana.

Huomenna onkin kiinnostava päivä: menen New Collegen kirjastoon tarkastelemaan vuonna 1533 Baselissa Frobeniuksen kirjapainossa painettua Tacituksen Opera Omniaa, jossa on Alciatin ja Beatus Rhenanuksen kommentaarit... Tällä kertaa kiinnostuksen kohteena ovat nimenomaan Rhenanuksen, merkittävän saksalaishumanistin, Castigationes Tacituksen Germaniaan. Teos on ainoa kappale Oxfordissa, ja onkin oikein hauskaa nähdä mimmoinen opus on kyseessä, ja etenkin mitä se Rhenanus on oikein kommentaarissaan kirjoitellut. Ehkäpä pistän sään salliessa päälle uuden pellavatakin tilaisuutta juhlistamaan...