RUOKALAJI I: Ruokaisa keftapannu
Itseasiassa tämä olisi voinut sopia maanantaille - koko ruokalajin olemus on jotenkin lohturuokaisa... Mutta niin tai näin: keftat siis ruskistetaan oliiviöljyssä (jos haluaa, voi lisätä loppuvaiheessa rinnalle valkosipulia, muttei suinkaan ole pakko), lisätään tomaattimurska, silputtu tuore korianteri, ras el-hanout sekä ripaus sokeria (vaikka hunajan käyttö olisi toki autenttisempaa). Annetaan hautua kunnolla ainakin puolisen tuntia, kunnes soosi on mukavan tanakkaa, ja käännellään pulleroideja siinä. Suolataan ja pippuroidaan, ja sitten tehdään sopivat kolot pullien väliin, ja rikotaan nelisen kananmunaa paistumaan niiden sekaan. Kun häränsilmät ovat soveliaan kypsiä (personal preferences), tarjotaan suoraan pannusta hyvän rapean leivän kera, persiljasilpulla ryyditettynä.
RUOKALAJI II: Sitruunainen keftatagine
Tähän ei tietenkään tarvitse nimestä huolimatta olla aitoa tagine-pataa, vaan normaali paksupohjainen kannellinen kasari tai pannu riittää. Käytä puolet voita ja toinen puoli oliiviöljyä. Kuullottele sipulisilppua, chilisilppua ja inkiväärisilppua (varokaa inkiväärin liiallisuutta, ettei tule turhan kitkerää kaiken sitruunankin takia...) sekä hyppysellistä sahraminluotteja, kunnes sipuli alkaa just saada väriä. Tässä vaiheessa lisätään korianterisilppu ja yhden sitruunan mehu. Ehkä vähän hunajaa. Lisätään pari-kolme desiä vettä, ja kun kiehuu, asetellaan keftat joukkoon varoen. Kansi päälle, ja annetaan kiehua aika pienellä lämmöllä puolisen tuntia, käännellen keftoja välillä. Tämän jälkeen nostetaan kansi pois, käännetään lämpöä vähän kovemmalle ja asetellaan sitruunanneljännekset pullien väliin, ja kiehutellaan ripeästi niin että liemi sakenee juuri sopivaksi. Persiljasilppua päälle ja tarjolle kuten edeltäjäkin - runsaan rustiikkisen leivän kanssa.
Näillä piristyy synkempikin maanantai.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti